Suom.huom.

Suom.huom. (WSOY 2005) on Kristiina Rikmanin toimittama valikoima suomalaisten kääntäjien esseitä työstään. Mukana ovat Saara Hyyppä, Marja-Leena Jaakkola, Kersti Juva, Jaana Kapari, Tuula Kojo, Tapani Kärkkäinen, Juhani Lindholm, Kai Nieminen, Liisa Ryömä, Arto Schroderus, Oili Suominen, Anna-Maija Viitanen - ja minä runouden kääntämistä käsittelevällä kirjoituksellani.

Suom.huom. (WSOY)

Leevi Lehto: Varjot korvissamme - näkökohtia runouden kääntämisestä

Kommentteja Varjot korvissamme -esseeseen:

"Kokoelman esseet eivät juuri kiistele keskenään. Joko suomentajat ovat erittäin samanmielistä porukkaa tai siiten on ehdoin tahdoin haettu yksimielisyyttä. Leevi Lehto kyllä kiistelee koko nykyistä runouden kääntämisen kulttuuria vastaan, mutta ei saa kirjan esseistä vastusta." Kaisa Neimala, Parnasso 4/2005

"Kiintoisimmin ja haastavimmin outouden ovia aukoo Leevi Lehto. Hänen seikkaperäinen artikkelinsa selvittää teoksen ainoana runouden kääntämisen koko kenttää. Pikalukija älköön sen pariin hakeutuko, mutta hitaan se palkitsee - kuten 'vaikea' runokin kääntäjänsä. Mahdotonta, mutta juuri siksi väistämätöntä, Lehto kiteyttää runokääntäjän paradoksin. Koko artikkeli on oikeastaan matkaa siinä, ja historiassa: Homeroksen heksametristä Risto Ahdin Runeberg-käännöksen 'nykysuomeen'." Liisa Envald, TAITE 3/2005

"Leevi Lehto kirjoittaa otsikolla Varjot korvissamme - näkökohtia runouden kääntämisestä. Lehto tasapainoilee taitavasti kääntämisen mahdollisuus/mahdottomuus -akselilla, pyrkii ratkaisemaan paradoksin ja tutkii mahdottomuuden ulottuvuuksia, joita hän luettelee viisi: lähdekielen syntaksin erilaisuus, lähdekielen äänneasun erilaisuus, sanojen pettävyys, mitan ja rytmin vieraus ja aikojen yhteismitattomuus. Entä tekstin pinnan alle jäävät kerrokset? Niiden kääntäminen on Lehdon mukaan aina mahdollista, edellyttäen että kääntäjä suhtautuu työhönsä runoilijana. Lopuksi hän kysyy, kumpaa nykyisessä suomennoskulttuurissamme enemmän kaivattaisiin: sitä, että kääntäjät nousisivat runoilijain tasolla - vaiko sitä, että useimmat runoilijat kohoaisivat omassa työssään kääntäjän mittoihin." Kristiina Drews, Kääntäjä 6-7/2005