Opetus Kriittisessä korkeakoulussa syksyllä 2005: teema

Tämän syksyn luentojen teemana on "unohdettu perinne". Luemme 1900-luvun loppupuolen suomalaisia runoilijoita, jotka eivät syystä tai toisesta ole näkyviä nimiä tämän hetken "hyväksytyssä" kaanonissa. Nämä syyt ovat yksi opetuksen teemoista: käsittelemme myös kirjallisuusinstituution - "kirjallisen kentän" - rakenteisiin ja toimintatapaan liittyviä kysymyksiä, ajatuksena että tästä on aivan käytännönkin hyötyä kun pohditaan, miten "julkaisukynnys ylittyisi". Ajatuksena on myös löytää virikkeitä, jotka auttavat kirjoittamaan "tuoreesti" ja "uudella tavalla". Yritämme lukea aktiivisesti, selvittäen samalla sitä, missä määrin aika ja paikka, lukijan odotukset, tulkintamallit jne. vaikuttavat siihen, millainen luettu runo "on". Luettavia runoja käytetään myös harjoitusmateriaalina siinä uskossa, että lukeminen ja kirjoittaminen ovat oikeastaan yhden ja saman asian kaksi puolta.

Ensimmäisillä luentokerroilla esittelemäni runoilijaluettelo sisälsi nimet Riitta Fogel, Pekka Haukinen, Impi Kauppila, Karri Kokko, Arto Kytöhonka, Kalevi Lappalainen, Juha Mannerkorpi, Väinö Putkonen, Pekka Suhonen, Matti Tiisala. Luettelo osoittautui riittävän oudoksi: kahden ryhmän kaikkiaan noin 35 paikalla olleesta opiskelijasta vain yksi tunnisti yhden nimen. Luettelo on alustava; täsmennän käsittelyjärjestystä ja eri runoilijoiden kohdalla esiin tulevia teemoja tuonnempana.

Osana kirjallisuusinstituution toimintatapojen ja rakenteiden käsittelyä kannustan kaikkia opiskelijoita kokeilemaan uutta, dynaamista julkaisemisen muotoa: blogaamista (t. bloggaamista).

Huom. luennoilla 8. ja 9. lokakuuta on yhteensattuman vuoksi vierailevat luennoitsijat: runoilija Hannu Helin (8.10.), joka kertoo työstään ja tuotannostaan ja pystyy myös valottamaan julkaisemisen kysymyksiä tuoreista näkökulmista (omakustanteet, blogaaminen), sekä tutkija Sakari Katajamäki (9.10.), jonka luennon aiheena on Lauri Viidan "tuntematon tuotanto". - Vierailijoiden esittely