| |
Sinä V
Syksy ei tänä vuonna ole saapunut hiipimällä.
Tänään olen käynyt metsällä hetkessä ja nähnyt sen tyhjäksi
paikaksi josta yhtä kaikki olen
syttymällä syttynyt: tuleen.
Ruska itse on valinnut värinsä, nimensä ja ikävänsä.
Minun aikani on määrä loppua siten, kovertumalla, ymmärräthän,
oi sinä, ja että
kaikki nämä elegiat on kirjoitettu sinun poissaolosi kapenevaan selkään.
|
