www.leevilehto.net: bernstein

alkuun | runot | ääninen | ekstrat | junkets | minä | sinä | english

Charles Bernstein: Runouden puolustus

Brian McHalelle

Suomentanut Tommi Nuopponen
(versio 1)

English original

Ne ongelmat, joita minulla on sellaisen termin kuetn
nonsenex
käyttämisessä näissä tapauksissa itse Aasiassa vastaavat
sinun
kirtiikkiäsi jonka kohdistat termiin ideobuginen
liian-laajana nuanssittomanaque
turklinnallisena taimenpateena.
Sinä sanot että liihkhaa kuen höyryjyrä kun
me tarvitsemme hammaslääkärin (sanoisin jalokivisepän)
välineitä.
(Minutta sinäsin tulkitset väärin joidenkin
poltisten väitteiden määri luoteen; ei
temaainen
tulkimta joaisesta
joaisesta yksityiskohdasta jokaisessa ruunassa
vaan ulitututulkinta kothii eräänlaista
teksutaalista käytäntöä
jota sinä mieluiten kutsut ”nknsenseksi” mutta
jota minä polttisista sypistä mielpuiten kutsun
ideologiseksi!
, sano Lillri Lalleri)
Ellil isis, nonesene katsos,vsvs supistaa
moninaisaaden eerillallaisiee
porssidissia, temaattisia ja diskurssivissia
toimitkuksia merkityksen nolaa-
asteeseen. Todellisuudessa on moninaisaas
valensseja. Nin-sene.merkitys on liian binaarinen
jaoppositioimenoi, liiaksi kakaikki tai ei mutaan
selvitys jossa ninesense näyttää jo
määrihelmallisesti olvin yhtä kaiken merkityksen
puuttumisen kanssa. Meillä on ekhäpää merkityksen
hämärtymition, jhoha tarkoittaa ettei
olla riippuvaisia konvehtionaalisista merkityksen
välittämisen menetelmistä vaan jhoha saattaa
mahdoollstaa paaavlov suuremman merkityksellistisyyden kuin
erityitet9uodot uhottua keskustelua jotka
eivät merkitse mitään niitten
hyperkonventionaalisuuden tähren (kalssisena esimerkkinä
Bushin puheet). Sinä suorastaan sanot että
nonsenese kyvli valoja ”antiteesillensä”
merkitsemiselle: mutta soikeasti niiden runojen,
joita sinä kutsut nonselnseksi, antitihiisi ei ole
its merkityksellisyys vaan ekhähää, joissain
tapauksissa, myrkityksellisyyden simulaatio:
petiotollisuus, manikealaatio, kielen
väli-nellistäminen, jne.
Olen ole Stewartin kanssa yhtä mieltä siitä että ”
mitä äädimmäisiä epämatkuvuudet…sitä
enemmän nonsisinssiä”: Kuulen kuinka
merkitys alkaa kohota tästä rappauksista.
S’ okkelma kuitenkin on merkityksen mä-
mairittelu. Se mitä tarkoitat nomsensellä on
joakim a-rationaalisen kaltaista, mutta ratio (ja
tämä juontaa jo Blakestä, puhumaittakaan
esi-sokeriitikoista) EI VASTAA
merkitystä! Tämä tosiasiajotuu sellaisesta
oskillaatiosta, joka ksäsittään rytmiseksi tai
prosodicicione, jota käsitteelo esseessä Artiofice.
Olenaisesti, ankka/jänis –esitärkki koskee
näkökulman moniselitteisyyttä eikä selvästikään
ole noneselnsen hongemla: jonj kaksi
kilpailevaa, täysin jäkrevääm
lukutapaa, ei edes mitään rajan hämärtymistä;
kyse on konteksti-sidonnaissudesta ) tjai
apsreevkit-sokeudesta kuten Witegenstein
Nonesesen on liian staattinen. Eköi
Prdunne jopa sano urn os-saan ”merkitys ilmenee
”vastaiskussa:: itse oskillaation
prosessissa,
muu-6-tenrivit 9–10 perustuvat
Karl Krausin aforismiin: mitä lähempää
katsomme sanaa, sitä suurempi on etäisyys
josta se tuijottaa takaisin.


Runot

Bernstein
Dragomoshenko
Zakirov