|
Surrealismista musiikin historiassa
Ekelöfin (Itsemurhakirja) mukaan mikään ei ole työläämpää kuin att skriva strunt, ja jo sana, kuten sinäkin myönnät, on hankala kääntää. Toisaalta ajattelen myös erästä joka sanoi että "pelkkää kieltä" olisi mahdotonta. Siinä näet! Oikea sekasorto on vaikea asia, ja loppujen lopuksi mahdottominta on ihan vain muistaa, sanoja, ja kernaammin kirjoittaisinkin nyt hänestä, laupeammasta sisarestani jonka suuremmat rinnat kävelivät ikkunani ali: siitä miten hymyilivät, välittömästi ja välinpitämättömästi yhtä aikaa. Tunnustaisin miten minulle paljastui hänen parraton olemuksensa. Jollekulle joka kuulemma oli olemassa jo ennen kuin tätä kirjoitettiin, huilut alkoivat soida.
|
 |
 |
 |
Kommentoi!
Mitä luimme tänään?
Tekstihaku runoista
|